Ensimmäinen ilta meni hienosti, sillä pitkän automatkan jälkeen virtaa piisasi touhuta kotona. Alpo tutkiskelikin paikkoja mielenkiinnolla ja löysikin heti lelujen seasta lempiyksilönsä; kasvattajan pentupaketissa mukana tulleen vinkuvan pehmolelun. Sitä oli mahdottoman kiva retuuttaa ympäriinsä! Harjoiteltiin vielä alustalle tarpeiden tekemistä ja koitettiin ulkonakin käydä, mutta kirpeä syysilma ei houkutellut tekemään tarpeita ulos. Boris ihmetteli vaappuvaa marsun kokoista yksilöä ja murahtelikin ankarasti lapsenlapsenlapselleen, joka ei oikein ymmärtänyt, mistä oli kyse. Loppu hyvin, kaikki hyvin, ja päästiinkin leffaillan päätteeksi kaikki nukkumaan.
Pikkuriiviö ei kuitenkaan päästänyt helpolla. Yön aikana Alpo herätti meidät nelisen kertaa, joista kahteen kuului puolen tunnin poru. Siispä tänään on päivällä maistunut uni kaikille, niin koirille kuin omistajillekin. Ollaan harjoiteltu aitauksessa olemista pienissä pätkissä ja se tuntuu onnistuvan jo hivenen paremmin. Boris on myös leppynyt ja antanut Alpon nukkua kanssaan samassa pedissä. Sunnuntaina Alpo on myös hoitanut tarpeitaan alustalle kuin vanha tekijä. Pitäisi varmaan ruveta pitämään kameraa aina käden ulottuvilla, jotta saisi tännekin jotain hyviä kuvia julkaistavaksi asti... Näissä tunnelmissa päätämme viikonloppumme ja jatkamme kohti tenttiviikkoa!
